Köyhyyden vaikutus taloudellisiin päätöksiin voi olla myös positiivinen
Kokemus taloudellisten resurssien riittävyydestä voi vaikuttaa päätöksenteon perusteisiin.
”Jatkuva taloudellinen ahdinko voi esimerkiksi ohjata tiukasti huomiomme erääntyviin maksuihin, jolloin emme keskity tarpeeksi muihin eteen tuleviin päätöksiin”, esittää Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 4.11. väittelevä Niilo Luotonen. Hän tutki köyhyyden vaikutusta päätöksiin Iso Numero -katulehden 350 myyjän keskuudessa seuraamalla heitä 14 kuukauden ajan.
Luotonen osoittaa tutkimuksessaan, että myyjien sisäänostomäärät seuraavat odotettua kysyntää etenkin resurssien ollessa niukat. Lisäksi hinnoittelumuutos, joka kasvattaa lehtivarastoon sitoutuvan rahan määrää, lisää varastojen keskimääräisiä kiertonopeuksia. Resurssien niukkeneminen näyttää näin saavan aikaan huolellisempia, ei huonompia, taloudellisia päätöksiä.
Eläkkeen mahdollinen riittämättömyys voi aiheuttaa erilaisia reaktioita eri yhteiskuntaluokissa
Niilo Luotonen tutki väitöstutkimuksessaan myös luottamusta eläkejärjestelmään ja sen vaikutusta säästö- ja sijoituspäätöksiin.
Luotosen mukaan odotukset tulevasta eläkkeestä voivat vähentää säästämistä, koska säästämiselle ei koeta olevan tarvetta. Riskisijoitusten, kuten osakkeiden, kohdalla logiikka voi olla myös päinvastainen: odotetun eläkkeen tuoma turva voi rohkaista ottamaan riskiä omilla säästöillään.
Luotonen tutki TNS Gallupin kyselyyn perustuvassa 5 500 henkilön aineistossa, miten luottamus eläkkeen riittävyyteen näkyy säästö- ja sijoituspäätöksissä.
”Epäluottamus eläkettä kohtaan lisää osakesijoittamisen todennäköisyyttä ainoastaan varakkaiden, talouslukutaitoisten miesten keskuudessa. Ne, joiden voidaan olettaa tuntevan taloutta heikommin, pitävät riskisijoituksia ja eläketurvaa toisiaan täydentävinä ja sijoittavat ainoastaan, kun luottavat järjestelmään. Tällaiset yhteiskunnalliseen asemaan liittyvät käyttäytymiserot tulisi huomioida eläkejärjestelmän suunnittelussa”, Luotonen sanoo.
Osakkeenomistajat ovat onnellisia
Lisäksi tutkimuksessa käsitellään onnellisuuseroja osakeomistajien ja ei-omistajien välillä. Tämä on uusi lähestymistapa onnellisuuden taloustieteeseen, jossa tutkitaan varallisuuden ja elämässä koetun tyytyväisyyden suhdetta.
Luotosen mukaan osakkeenomistajat ovat tyytyväisempiä kuin varallisuudeltaan ja demografisilta piirteiltään samankaltaiset ihmiset, jotka eivät omista osakkeita. Lisäksi ne, jotka ostavat osakkeita, kokevat vuosien kuluessa positiivisempaa kehitystä tyytyväisyydessään kuin ne, jotka eivät omista osakkeita.
"Mielihyvää osakkeenomistajille voivat tuottaa heidän keskinäiset keskustelunsa sijoituksista ja niiden kehityksestä. Sosiaalisen kanssakäymisen lisäksi osakkeenomistajien yleistä tyytyväisyyttä omaan elämäänsä voi lisätä se, että he usein suunnittelevat omaa tulevaisuuttaan tekemällä pitkän aikavälin osakesijoituksia", Luotonen sanoo. Tutkimusaineisto perustui 19 Euroopan maata ja yli 100 000 kotitaloutta kattavaan aineistoon.